Lokakuun alku on ollut aikaa, jolloin small talkiin on palannut kotien lämmittäminen. Hah, me emme ole vieläkään kääntäneet pattereita päälle asunnossamme. Päinvastoin, täällä on niin lämmin, että ikkunat ovat jatkuvasti raollaan ja öisin pitää heittää peitto pois päältä. Ehkä me iloisesti siivellä eläen imemme naapureidenkin lämmöt, tai sitten kotimme on niin poikkeuksellisen hyvin eristetty, että meillä ei ole hätäpäivää.
Mutta siis lämpötiloihin liittyviä aiheita ei tällä saarella voi välttää. Liittyivät ne sitten säähän, infrastruktuuriin tai ihmisten vaatetukseen. Jokunen päivä sitten katselin yhtä miestä, joka Cornmarket Streetillä hiihti shortsit ja hawaianasit jaloissaan, mutta kauhea karvareuhu päässään. Lämpötila oli ehkä 8 astetta, mutta onhan se jo tiedossa, että teepaitakelit jatkuvat joidenkin mielestä läpi talven.
Jonottaessani Debenhamin tavaratalon vessaan, katselin käsienpesualtaiden yläpuolelle liimattuja tarroja, jossa todettiin, että kuuma vesi polttaa. No sh*t, Sherlock! Ihanko totta? Mietin siinä jonottaessani vessaan insinöörien mahdollista keskustelua:
"Hei, tänne vessaan tarvis varmaan laittaa käsienpesualtaat."
"Joo, yhdistetäänkö ne kuumaan vai kylmään vesiputkeen?"
"Niin, vaikee sanoo, olisko kuuma kivempi, lähtee kuulemma paremmin puhtaaks?"
"Mut tää on sitten kiehuvan kuumaa vettä, että laitetaaks sellaset tarrat tähän kans, että vesi polttaa sun kätes?"

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti