Kesäkuun juhlasesonki Portugalissa pitää sisällään ainakin kolmen pyhimyksen juhlat. Santo António, São João ja São Pedro taitavat olla yleisimmät kaupunkien pyhimykset ja kaupunkikohtaisesti heitä sitten juhlitaankin läpi yön kunnallisesta vapaapäivästäkin vielä aamulla nauttien.
Melko tyypillisiltä uskonnollisten ja pakanallisten keskikesäjuhlien sekoitukseltahan nuo kaikki vaikuttavat. Alkuillasta kokoonnutaan syömään kaduille. Ruoka on tyypillisesti hyvin yksinkertaista työväen ruokaa, viiniä, olutta, kaalikeittoa (caldo verde), grillattuja sardiineja ja kasviksia. Nämä "pop up -ravintolat" ovat herttaisia kotikutoisen näköisiä paikkoja, joissa ruoka useimmiten on turvallista syödä. Yön pimetessä kaduilla alkaa tanssit humpparytmistä pimbamusiikkia soittaen. Väkeä kaduilla virtaa valtoimenaan. Markkinakojuista mukaansa voi ostaa melkein mitä vain, mutta jos päätyy ostamaan yrtti-istutuksen, pitää muistaa, että sitä perinteen mukaan ei saa haistaa työntämällä nenää kasviin kiinni vaan kämmenellä ensin hellästi silittäen ja vasta sitten kämmeneen kertynyttä tuoksua haistaen.
Eri kaupungeilla ja kylillä on omat katujuhlaperinteensä. Lissabonissa Santo Antóniona eri kaupunginosien marssivat tanssikokoonpanot aloittavat illan marssimalla musiikin saattelemana ympäri omia bairrojaan ja kokoontuvat lopulta keskustaan kilpailemaan näyttävyydessään.
Portossa São Joãon viettoa siivittää tuhansien muovivasaroiden pauke ja pitkävartisilla valkosipuleilla toisten nenien kiusaaminen. Keskiyöllä vuorossa on ilotulitus ja aamuyön tunteina suunnaksi voi ottaa merenrannan, johon kävellään rantakatua pitkin välillä tanssipaikkoihin pysähtyen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti