lauantai 14. huhtikuuta 2012

Portugalilainen härkätaistelu

En muista milloin olisin viimeksi tehnyt mitään niin huonolla omalla tunnolla kuin tällä viikolla mennessäni katsomaan härkätaistelua. Seisoessani Portugalin pääareenan ulkopuolella mieleni olisi tehnyt pukeutua valeasuun. Siinä vaiheessa kun kuulin, että kauden avaustaistelu televisioidaan suorana, olisin voinut vaipua maan alle. Lohduttauduin kuitenkin sillä ajatuksella, että kovin moni tuttavistani ei härkätaistelua katsoisi edes television välityksellä, joten ehkä en paljastuisi.

Moni teistä kysyy varmasti nyt, miksi ihmeessä sitten menin katsomaan kyseistä tapahtumaa, mikäli se jo lähtökohtaisesti nakersi omaatuntoani. Minulla ei ole oikeastaan muuta vastausta antaa, kuin uteliaisuus. Halusin nähdä, mitä areenalla tapahtuu ja mistä portugalilaisessa härkätaistelussa on kyse. Halusin nähdä ja kokea tapahtuman, joka niin vahvasti jakaa ihmisten mielipiteitä, mutta joka samalla lasketaan monessa maassa, Portugali mukaan lukien, vielä osaksi kulttuuriperintöä. Lisäksi eräs paikallinen tuttavamme lupautui tulemaan mukaamme kertomaan tapahtuman kulusta, joten päätin tarttua mahdollisuuteen.

Valmistauduin iltaan selailemalla Youtubesta härkätaisteluvideoita, mikä tietenkään ei ole kovin viisasta. Sinne kun on ladattu ne järkyttävimmät pätkät, jotka yleensä ovat espanjalaisen tradition mukaisesta härkätaistelusta, jossa härkä lopulta lyyhistyy verta oksentaen polvilleen ja henkitoreissaan kituen siltä leikataan muistoksi pala korvaa tai häntä. Merkittävin ero espanjalaisen ja portugalilaisen härkätaistelun välillä on se, että portugalilaisessa härkätaistelussa haavoitettu härkä pystyy vielä kävelemään itse pois areenalta, ja eläinlääkäri lopettaa sen areenan ulkopuolella.

Kirjoitin pari viikkoa sitten blogikirjoituksen härkätaistelukauden alkamisesta ja niistä perusteluista, joita härkätaistelun vastustajat ja puolustajat käyttävät puolustaessaan mielipiteitään. Asiasta enemmän kiinnostuneiden kannattaa käydä lukaisemassa se.

Lisää tietoa ja valokuvia kokemuksesta erillisessä bloggauksessa...



Ei kommentteja: