Luulin pitkään, että Portugali ei sotia ole viime aikoina pahemmin käynyt heidän säästyttyä toiselta maailmansodalta, mutta luuloni on osoittautunut vääräksi. Portugalin afrikkalaiset siirtomaat, kuten Angola ja Mosambik, itsenäistyivät muiden samassa tilanteessa olleiden maiden kanssa nelisenkymmentä vuotta sitten siirtomaasotien päätteeksi. Moni keski-iän ylittänyt portugalilainen on siis Afrikan trooppisessa ilmastossa sotansa sotinut ja samanlaisia traumoja niistä on paikallisille jäänyt, kuin isovanhempieni sukupolvelle Suomessa.
Mutta missä portugalilaiset sotilaat nykyään taistelevat? Siirtomaasotien ja kylmän sodan jälkeen Portugalissa siirryttiin asteittain asevelvollisuudesta ammattiarmeijaan ja vuodesta 2003 alkaen sotilasuran valitseminen on ollut vapaaehtoista. Ilmeisesti suurin osa heistä toimii rauhanturvatehtävissä. Armeijan rekrytointikojut ovat tuttu näky isommissa kaupungeissa ja ura armeijassa vaikuttaa olevan yhä edelleen suosittu ja arvostettu valinta.
Mikäli ura armeijassa kiinnostaa, Portugalista löytyy yhdistettyjä sotilasuraan valmentavia yläaste-lukioita, joihin voi halutessaan 12-vuotiaana hakea. Kyseisten koulujen oppilaat eroavat perusteineistä niin vaatetuksen, asennon kuin käytöksenkin suhteen, kuten tässä eräältä luokkaretkeltä otetussa valokuvassa näkyy.
Sotilauran syrjään päässee käsittääkseni monella eri tavalla käsiksi. (Anteeksi jokseenkin epätarkka kielenkäyttöni sekä vajavaiset tietoni tästä asiasta.) Erilaisten sotilasuraan valmistavien korkeakoulujen ja -yliopistojen välillä on varaa mistä valita ja rekrytoinnin kautta voi sotilasuran alkutaipaleelle lähteä käymällä seitsemän kuukautta kestävän peruskoulutuksen.
Mutta miksi ihmeessä päätin kirjoittaa blogikirjoituksen tällaisesta aiheesta? No siksi, että tänään pääsin seuraamaan merivoimien näytöstä, josta seuraavat kuvat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti