Faniuteni nousi uuteen kukoistukseen Oxfordissa, jossa huomasin, että dodo seikkailee yllättävän monessa kirjassa (mm. Liisa Ihmemaassa). Luulinkin tähän päivään asti, että dodo asui Australiassa, ja syytin brittejä sen sukupuutosta. Käydessäni tänään Skotlannin kansallismuseossa Edinburghissa tuohduin briteille vielä enemmän siitä, että sukupuuton karusta kohtalosta huolimatta museossa dodoa kuvattiin lihavaksi, tyhmäksi, isoksi ja hitaaksi puluksi.
Palattuani illalla internetin ääreen huomasin, että joudun oikaisemaan käsityksiäni asiasta. Suru puserossa jouduinkin toteamaan, että dodo oli mauritiuslainen söpöliini, jonka sukupuuton aiheuttivat portugalilaiset ja hollantilaiset merimiehet ja kauttakulkijat. Tämän päivän malja nousee siis dodojen muistolle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti