Tämän viikon aikana seinät ovat todella alkaneet kaatua päälle. Olen pääasiassa maannut sängyssä kipeänä kykenemättä syömään mitään ja alettuani toipumaan surffannut lähes kaiken valveillaoloaikani netissä. Televisio on huutanut taustalla, mutta jos joku tietää brasilialaisten televisio-ohjelmien yleisen sisällöttömyyden, siellä on näkynyt pääasiassa maanisesti puhuvia, leikeltyjä puolialastomia ihmisiä ja aivan absurdeja viihdeohjelmia. En ole päässyt salille, en ole tavannut ketään ja voitte vain kuvitella millaista alkaa olla meidän keskinäinen kommunikointimme täällä.
Jääkiekon MM-kisojen aikana olen ikävöinyt YLEn jääkiekkolähetyksien perään ja muistanut, miten onnellisena maksan YLE-veroa, kun se lähettää lähes kaiken nykyään meille ulkosuomalaisillekin. Joskin nyt kun MTV3 hoitaa televisioinnin, jääkiekko-ottelut ovat jääneet näkemättä. (Lukuunottamatta sitä erityistiukkaa Tanska-Ranska -peliä, jonka joku kaapelikanava päätti viisaudessaan näyttää täällä!)
Huomiset eurovaalit kiinnostavat sen verran, että olemme ajatelleet viritellä vaalivalvojaisia sunnuntaina koneen ääreen. Emme itse päässeet äänestämään, sillä lähimmät ennakkoäänestyspaikat olivat lentomatkan päässä, mutta mielenkiinnolla seuraamme, minkälaisilla kokoonpanoilla Suomen ja Euroopan asioita lähdetään hoitamaan. Käykäähän te siellä äänestämässä!
Näissä tunnelmissa matkustettiin eilen taksissa. Sadetta, kylmää, pimeää ja liikenneruuhkia. Aurinko tipahtaa horisontin taakse täällä jo viiden jäljestä ja nousee vasta reilun kolmentoista tunnin jälkeen.
Mutta hei, viisi viikkoa jäljellä!
.jpg)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti