Toissapäivänä oli varmasti kevään tähän asti kuumin päivä. Lämpötila huiteli lähempänä kolmeakymmentä astetta ja tämä oli omalla kohdallani selkeä merkki siitä, että lyhyemmät housut ja teepaita olivat riittävät varusteet kauppareissulle. Ja kyllä, olin aivan oikeassa. Olisin saanut lämpöhalvauksen vaatteissa, joissa paikalliset täällä lampsivat.
Aloitetaan vaikkapa kengistä. Portugalilaiset naiset rakastavat saapikkaita. Mitä pidemmälle sääreen ne ulottuvat, sitä parempi. Näin talviaikaan kengissä on hyvä olla kunnon toppaus ja karvavuori. En tosin tiedä kuinka pitkään heidän mielestään talvi täällä kestää, niin paljon on tälläkin viikolla nähnyt talvi-Uggeja ja toppasaapikkaita liikenteessä. Kengät ovat samoja, joita olen tottunut näkemään Suomessa kun pakkanen laskee kymmenen asteen kirpsakammalle puolelle. Omat vastalakatut varpaani sandaaleissa alkavat myötätunnosta hikoilla, kun näen kunnon karvabootsit vastaantulijalla.
Toppatakeista paikalliset eivät ole vieläkään luopuneet ja ihan oma kevätpukeutumisen alalajinsa 25 asteen lämpötilassa ovat portugalilaiset kainalopapat (termi tulee siitä, että pituutensa puolesta he mahtuisivat kainalooni.) Kainalopappojen oikeaoppiseen vaatetukseen kuuluu villakankaasta kudotut prässätyt housut, froteinen kauluspaita, villapaita ja villakankaasta valmistettu pikkutakki, unohtamatta tietenkään pappalakkia.
Mutta pitää minun sen verran tulla vastaan tässä asiassa, että myönnän itsekin pukeutuvani vielä monesti aluspaitaan, neuleeseen ja kevyttoppatakkiin, vaikka Suomessa ollessani ne olisivat minulla pikkupakkaseen sopiva varustus. Monesti yritän selittää paikallisille, että suomalainen kylmyys on erilaista kuin kylmyys portugalissa. Se on kuivaa pakkasta ja monella tapaa siedettävämpää kuin kolea kylmyys täällä.
Portugalilaisen auringonpaisteen kanssa on vähän sama juttu mutta käänteisenä. Aurinko paistaa kirkkaalta siniseltä taivaalta, elohopea kipuaa vauhdilla kahteenkymmeneen asteeseen, mutta silti ei tunnu niin lämpimältä, kuin monena suomalaisena juhannusaattona kokon ääressä teepaitasillaan sateessa kärvistellessä. Huolimatta siis toissapäiväisestä lämpöpiikistä, en suostu vieläkään toppatakkiani pakkaamaan talvivarastoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti