tiistai 15. marraskuuta 2011

Tavallinen tiistai

Eilinen illallinen opettajakollegoideni kanssa venyi puoli yhteen asti yöllä. Tänään pääsin kömpimään aamulla kymmeneksi koululle esittäytymään yhdeksännelle luokalle, jota en vielä ollut aikaisemmin tavannut. Tapani mukaan kerroin itsestäni ja kotimaastani valokuvien avulla, ja jälleen kerran yksi suurimpia ihmetyksen kohteita oli se, että sisällä koulussa oppilaat eivät pidä kenkiä. Olen oppinut jo ennakoimaan mitkä valokuvista aiheuttavat kohahduksen luokkahuoneessa, mutta tänään 15-vuotiaisiin upposi myös orava lintulaudalla ja lumessa peuhaava koira.

Oppilaat ottivat minut lämpimästi vastaan ja kyselivät jo, koska pääsisin seuraavan kerran luokkaan. Yksi oppilaista halusi valmistella minulle lauluesityksen. Yhä edelleen paikallisten oppilaiden rohkeus ja ryhmähenki yllättää minut. Minusta olisi kovin vaikea kuvitella suomalaiskoulussa 15-vuotiasta oppilasta, joka vapaaehtoisesti englannintunnilla haluaisi laulaa vierailevalle opettajalle.

Aamutuntien jälkeen minulla oli neljän ja puolen tunnin "hyppytunti" ennen iltatunteja, joten kävin paikallisessa ostoskeskuksessa shoppailemassa. On ihanaa kun täälläkin syysväreihin kuuluvat lämpimät oranssit ja ruskeat sävyt. Löysin hauskan oranssinsävyisen neuleen ja onnekseni myös kevyen ja kauniin yöasun. Täällä naisten yöasut ovat lähes poikkeuksetta hempeänvärisiä froteisia tai fleesestä ommeltuja pyjamia, joita koristaa samat sarjakuvahahmot kuin 5-vuotiaiden collegevaatteissa. Yhtä paljon kuin haluan alusvaatteisiini Nalle Puhin tai söpön kissanpennun kuvia, kaipaan yövaatteisiini vaaleanpunaisia prinsessoja. Toisaalta ymmärrän kyllä, että näissä sisätiloissa yöpuvunkin pitää muistuttaa arktisiin oloihin suunniteltua lämpökerrastoa, mutta eikö värimaailma ja kuosi voisi olla yhtään... niin... tiedätte kyllä.

Kello on nyt puoli kahdeksan. Seuraavaksi ajattelin pistää vähän murua rinnan alle ja lähteä sitten takaisin koulun iltatilaisuuteen, joka alkaa puoli kymmeneltä. Tänään on koulun 40-vuotissyntymäpäivien loppuhuipennus kaupunginteatterissa. Tiedän tilaisuudesta etukäteen ainoastaan sen, että siellä palkitaan viime vuoden parhaimpia oppilaita. Ihan hirveän innostuneena en ole lähdössä enää illalla liikenteeseen, mutta minkäs teet, täällä koulun tilaisuudet muun sosiaalisen elämän lailla ovat painottuneet myöhäisiltaan.


Ei kommentteja: