Perjantaina osallistuin jonkinlaiseen travellereitten ja paikallisten yhteistapaamiseen, jossa oli mielenkiintoisia ihmisiä ja hyviä keskusteluita. Kauan kaipaamani samanmieliset keskustelukumppanitkin on siis löydetty! Opin kulkemaan yksin bussilla täällä ja kaiken kaikkiaan olen nauttinut siitä, että selviän täällä jo itsenäisesti, ilman että jonkun tarvitsee olla jatkuvasti viemässä johonkin.
Kävin katsomassa steppifestivaalien loppunäytöksen, jossa kolmessa tunnissa näin 22 steppiesitystä. Joukkoon mahtui stepattua sambaa, bossanovaa, capoeiraa, klassista musiikkia, jazzia, disney-klassikoita, musikaaleja ja lukematon määrä muita tyylilajeja. Olin iloinen, että sinne tieni löysin, mutta luulen että steppitanssikiintiöni on nyt täytetty useammaksi vuodeksi. Tein pikavisiitin tutustumaan myös paikalliseen tanssikouluun ja sen tarjoamaan danças de salão -opetukseen, mutta paikalliset pari- ja sosiaalitanssit ovat kaukana siitä kansainvälisesti standardoidusta kilpatanssigenrestä johon olen tottunut. Tuijotin suu auki kaiken maailman forroa, zoukia ja boleroa ja totesin, että kylmiltään en tanssilattialle kyllä lähde.
Lauantaina pääsimme taas kuokkimaan jonkun tutun tutun synttäreille, jossa kukaan ei tietenkään puhunut englantia, mutta bändi soitti sambaa ja pääsin treenaamaan paikallisten gurujen opastuksella askelia.
Muitakin ilon aiheita on löytynyt. Meillä on toiminut koko viikon netti niin nopeasti ja erinomaisesti, että sain päivitettyä koneeni ja kaikki mitä olen netissä halunnut tehdä, on onnistunut poikkeuksetta. Olen viikon aikana nähnyt ruokailutiloissa vain kaksi torakkaa.
Nyt on edessä taas majapaikan vaihto. Pakkaamme kimpsut ja kampsut täältä keskustan umpeen rakennetusta businessman-maailmasta ja siirrymme astetta hipsterimpään kylään keskelle saaren laguunia. Hyvää alkavaa viikkoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti