Vääristynyt todellisuus vai vinksahtaneet stereotypiat?

Taakse jääneen viikon perusteella on hirveän vaikea uskoa että olen Brasiliassa. Tämä ei ole kovinkaan paljoa vastannut stereotyyppistä käsitystäni Brasiliasta, joka pohjaa varmaan siihen perinteiseen sambasambaticotico-meininkiin, jossa tummahipiäiset faveloiden asukkaat tanssivat villisti auringon paistaessa kirjavien talojen yllä. Myönnän siis ihan julkisesti olevani täysi idiootti, mutta siksi kai sitä eletään, että omia ajatuskulkujaan voi muuttaa.

MapFight-sivustolla voi vertailla eri maiden kokoeroja ja sieltä selvisi, että Brasilia on 25 kertaa suurempi kuin Suomi. On siis ihan ymmärrettävää, että Brasiliaan mahtuu aika monta todellisuutta. Ongelma siis taitaa olla vain minun pääni sisällä, johon on jotenkin sisäsyntyisesti syötetty sellainen vahva nationalistinen yhtenäiskulttuurin oletusarvo.

Stereotypioihin liittyen löysin aivan loistavan kuvauksen ihmisten yleisimmistä Brasilia-ennakkoluuloista täältä, harmi kun en onnistunut Youtubesta löytämään mainittua Simpsoneiden Brasilia-jaksoa. (En tiedä johtuuko se siitä, että Rio de Janeiro haastoi tuotantoyhtiö Foxin oikeuteen maineensa pilaamisesta, eikä kyseistä jaksoa sen koommin kai Brasiliassa ole päässyt katsomaan.)


Mutta palaan vielä väitteeseeni, että minulla on tunne etten ole Brasiliassa. Mistähän se johtuu? Kai siihen on monta syytä. Ensinnäkin maailmankuvani on valtavan Eurooppa-keskeinen, enkä pääse eroon mielikuvista, joissa yhdistän paikan Portugaliin. Pienet kylät vehreällä saarella muistuttavat paljon Portugaliin kuuluvista Azoreitten saarista. Jossain kirjassa Floripaa väitettiinkin "Azoreitten 10. saareksi". Floripassa on jopa yksi pieni suloinen asutuskeskus, Santo Antonio de Lisboa, joka aktiivisesti näyttää ylläpitävän vanhan siirtomaaisännän kulttuuria. Lisäksi Floripan asukkaat näyttävät olevan alkuperältään ympäri maailman, ja monen esi-isät ovat tulleet Euroopasta tai Aasiasta.

Jostain kohtaa Florianópolisin rantaviivaa näkee hyvin kaupungin keskustaan. Käytännössä näkymä on loputon kerrostalomeri horisontissa saaren ja mantereen yhdistävän sillan molemmin puolin. Tuntuu hassulta ajatella, että Floripa on itse asiassa puolen miljoonan asukkaan kaupunki, sillä olen käynyt vain kerran keskustassa ja muun ajan olen viettänyt saaren vihreällä puolella, "landella". Brasilia-kuvani on siis vielä sangen yksipuolinen. Pitänee varata lennot Rio de Janeiroon ja käydä katsomassa josko maailmankuvaa saisi vielä laajennettua.