Nyt täytyy myöntää, että alkaa olla kiintiö täynnä nähtävyyksiä ja ympäristön ihmettelyä. Olemme olleet todella onnekkaita, kun paikalliset ihmiset ovat halunneet vapaa-aikanaan kierrättää meitä ympäri saarta ja kertoa paikallisesta kulttuurista, mutta samalla olemme taantuneet jollekin turhauttavalle keskustelun tasolle, jonka keskeinen sisältö on aina "tässä on paikallinen juttu, oletko nähnyt ennen, tykkäätkö siitä?" Täällä on syöty männynsiemeniä, juotu kookospähkinää, tissuteltu sokeriruokoviinasta tehdyillä drinksuilla, syöty miljoonaa paikallista ruokaa, ihmetelty triljoonaa kasvia, ihailtu paikallisia käsitöitä ja otettu valokuvia kaiken edessä ja takana. Kaikesta on viikon ajan tykätty ja kovaa, joten nyt olemme valmiita ihan vain tavallisen arjen pyörittämiseen ja tavallisten tasavertaisten keskustelujen käymiseen. Tiedä vaikka löytäisi jotain harrastuksia tai muita aktiviteetteja, joissa olisi helppo tavata ihmisiä tai oppia vähän kieltä.
Jos maailma ei kaadu niskaan, meille on toukokuun alusta asunto luvassa Lagoa da Conceiçãolta. Sitä ennen ajattelimme vetäytyä saaren pohjoisrannalle Jurerên ranta-asunnolle, jos vaikka saisimme vielä nauttia viimeisistä hellepäivistä ennen talven hönkäyksiä. Yritämme vuokrata pariksi viikoksi asuntoa, jonka takapihalta otin tämän kuvan. Taustalla näkyvät vuoret ovat manner-Brasiliaa.
.JPG)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti