Paratiisisaaren talvi

Joskus blogin alkuaikoina osasin kertoa, että Floripa on pitkulaisen mallinen saari, jonka pituus on joitakin kymmeniä kilometrejä. Lisäksi tiesin, että jostain syystä se on tällä hetkellä yksi hehkutetuimpia matkakohteita Brasiliassa. Surffareiden maailmassa Floripa on maalattu paratiisiksi. Taloudellisesti Floripa porskuttaa ihan omassa sarjassaan Brasilian muihin kaupunkeihin verrattuna ja turvallisuusnäkökulmasta Floripa on lintukoto. Superrikkaiden rantalomakohteet löytyvät saaren pohjoisosista ja etelän harvaan asutulla alueella voi ihailla merikilpikonnia ja valaita. Lisäksi saarta ympäröi 42 rantaa.

Internet on täynnä ylistäviä kirjoituksia Florianópolisista, enkä yhtään epäile, etteikö kesäkuumalla tämä paikka olisi optimaalinen rantalomakohde auringonpalvojille ja surffareille. Turvalliselta tämä paikka on ainakin tuntunut. Floripan rannat täyttynevät kesäisin ihmisistä, ravintolat aukeavat ja saari saattaa hyvinkin elää yhtä suurta juhlaa. Itse täytyy myöntää, etten välttämättä tunnista Floripaa edellä mainituista kuvauksista, mutta se johtunee siitä, että kaikesta tuosta hypetyksestä ei taida näin talvella päästä osalliseksi. Ehkä tämänkin voi kuitenkin kääntää voitoksi. Eipä ole tarvinnut jonottaa turistien vuoksi ravintoloissa tai maksaa ylihintaa hotelleista. Ihokaan ei ole päässyt palamaan, joskaan ei ruskettumaankaan. Ja olisihan se 40 asteen helle voinut olla vähän liikaa tottumattomalle. Kolme kuukautta on ollut juuri sopivan pehmeä lasku brasilialaiseen elämäntapaan ja mikä tärkeintä, täällä on tosiaan oppinut, että Brasilia ei ole vain sambaa ja Copacabanaa. Jos tähän maahan joskus palaamme uudestaan, olen valtavasti paljon viisaampi.

Näiden kolmen kuukauden aikana olemme kolunneet saarta eri puolilta. Viimeisin keikka tehtiin eteläosaan, tässä muutama valokuva sieltä.