Olen viettänyt tämän viikon lomaillen Portossa, tapaamassa viime käynniltä saatuja ystäviä. Aika on mennyt rattoisasti ja olen päässyt hyvässä opastuksessa leikkimään portugalilaista. (Tänään ripustin pyykkini ensimmäistä kertaa parvekkeen ulkopuolelle roikkumaan, mistä olen erityisen ylpeä.)
Sunnuntaina matkaan Lissabonin kupeeseen, jossa tarkoituksenani on olla apulaisopettajana kahdeksan kuukautta paikallisessa koulussa. Toistaiseksi suhtaudun uuteen elämänvaiheeseen hyvin rauhallisesti, ehkä koko asia ei vielä ole konkretisoitunut minulle riittävästi. Yksi asia on kuitenkin tullut selväksi. Ystävieni mielestä olen menossa levottomaan, vaaralliseen ja kaikin puolin huonomaineiseen kaupunkiin, jossa oppilaat ovat haastavia. Valtaosa heistä, jotka kuulevat minun matkaavan Lissabonin nukkumalähiöön opettajaksi, pyörittelevät silmiään osaaottaasti ja kysyvät, tiedänkö mihin olen ryhtymässä.
No, tosiasiahan on se, että en tiedä mitään muuta kuin hyppääväni tuntemattomaan. Mutta ajattelin kuitenkin yrittää. Heti kun saan internet-yhteyden kuntoon ja kotiuduttuani asuntoon, josta en tiedä vielä mitään muuta kuin osoitteen, kerron teille kuulumisia. Eikä se nyt niin paha paikka voi olla, kyllähän itä-helsinkiäkin moititaan samalla tavalla, mutta hyvin olen siellä selvinnyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti