Koulu ja sen henkilökunta vaikuttivat ensinäkemältä mukavilta. Toisaalta suunta voi olla vain parempaan siitä, miten minua etukäteen peloteltiin. Minulla on kaksi seuraavaa viikkoa aikaa tutustua kouluun ennen kuin "tositoimet" alkavat. (Toim. huom. en tiedä mitä tositoimilla tarkoitetaan...)
Ohjaavat opettajani, joita on kaksi, ovat kovin aktiivisen tuntuisia ja innostuneita siitä, mitä tekevät. He ovat avuliaita ja huolehtivaisia ja itselläni on siksi kovin rauhallinen olo. Heillä olisi toive, että alkaisin päivittää koulun seinälle Suomi-aiheista seinätaulua pari kertaa kuukaudessa, jossa kertoisin kuvin ja tekstein Suomesta teemaa vaihdellen. Tähän tarvitsisinkin teidän apuanne, hyvät lukijani. Vastaanottaisin enemmän kuin mielelläni postikortteja, kuvia, esitteitä, minilipun, matkailumainoksia tai mitä vain suomalaiseen kulttuuriin liittyvää, jotta voisin hyödyntää seinätauluissani. Kuvat voivat koskea kaikkea jääkiekosta saunaan ja presidentistä salmiakkiin.
Yksi asia, johon minun pitää totutella, on se, että oppilaat eivät minua enää kutsu pelkällä etunimelläni. Senhora doutora on uusi tittelini, joka tosin käytännössä kuulostaa enemmänkin sanalta stora. Sanojen professora ja professor kanssa pitää olla myös tarkkana, jotta ei eksy väärään vessaan, mutta uskaltaa kuitenkin astua opettajanhuoneeseen sisään. Xau!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti